Searching for consensus: A study of hydrosocial relations in the water management of river Eurajoki in southwestern Finland
(2019) In Master Thesis Series in Environmental Studies and Sustainability Science MESM02 20191LUCSUS (Lund University Centre for Sustainability Studies)
- Abstract
- Water management tackles complexities within the interconnected social, political, economic and ecological systems across scales, while aiming to meet the needs of multiple stakeholders dependent on water. Many tensions and unsolved issues persist in water management regarding socio-political power structures, spatial scale, and relations between stakeholders who have different perceptions on problems and solutions in water management. This study explores the socio-political dimensions of water management and restoration efforts in the case study site of river Eurajoki in southwestern Finland through the lens of political ecology. A hydrosocial analysis is conducted focusing on stakeholder perceptions of water management to understand the... (More)
- Water management tackles complexities within the interconnected social, political, economic and ecological systems across scales, while aiming to meet the needs of multiple stakeholders dependent on water. Many tensions and unsolved issues persist in water management regarding socio-political power structures, spatial scale, and relations between stakeholders who have different perceptions on problems and solutions in water management. This study explores the socio-political dimensions of water management and restoration efforts in the case study site of river Eurajoki in southwestern Finland through the lens of political ecology. A hydrosocial analysis is conducted focusing on stakeholder perceptions of water management to understand the current controversies and collaboration. For the purpose of this study, the online public debate regarding river Eurajoki was reviewed, and semi-structured interviews with different stakeholders around river Eurajoki were conducted. The findings indicate that the most contested problematic creating inter-stakeholder controversies concerns industrial and urban wastewater discharges into the river. The key water management conflicts arise from stakeholders’ competing perceptions and knowledges, divergent knowledge valuation in the water management, and uneven power relations in the spatial scale of upstream-downstream of the river. Moreover, scattered views of restoration efforts, distrust in other stakeholders’ integrity and polarised public debate hinder the process of active stakeholder participation and consensus decision-making. The study argues for comprehensive incorporation of situated knowledge in the decision-making over water management, inclusion of citizens in the planning processes of restoration efforts and acknowledgement of different definitions of what is considered “good” water quality, to improve the equity of and consensus-seeking over the water management and river restoration. Findings from this study contribute to the discussions of water-society interlinkages and are relevant in cases where water management is contested by many involved stakeholders, and where an increased understanding of the complex hydrosocial cycle can lead to more sustainable water management practices. (Less)
- Abstract (Finnish)
- Vesienhoito käsittelee komplekseja yhteyksiä toisiinsa kietoutuneissa sosiaalisissa, poliittisissa, taloudellisissa ja ekologisissa systeemeissä, samalla pyrkien vastaamaan useiden vedestä riippuvien sidosryhmien tarpeisiin. Monet jännitteet ja ratkaisemattomat ongelmat ovat edelleen tunnusomaisia vesienhoidon toteutukselle, liittyen etenkin sosio-poliittisiin valtarakenteisiin ja niiden ilmenemiseen eri tasoilla, sekä sidosryhmien välisiin suhteisiin, joita luonnehtivat kiistellyt käsitykset vesienhoidon ongelmista ja ratkaisuista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vesienhoito- ja kunnostustoimien sosio-poliittisia ulottuvuuksia tapaustutkimuksena Lounais-Suomen Eurajoen vesistön alueella poliittisen ekologian lähestymistapaa ja... (More)
- Vesienhoito käsittelee komplekseja yhteyksiä toisiinsa kietoutuneissa sosiaalisissa, poliittisissa, taloudellisissa ja ekologisissa systeemeissä, samalla pyrkien vastaamaan useiden vedestä riippuvien sidosryhmien tarpeisiin. Monet jännitteet ja ratkaisemattomat ongelmat ovat edelleen tunnusomaisia vesienhoidon toteutukselle, liittyen etenkin sosio-poliittisiin valtarakenteisiin ja niiden ilmenemiseen eri tasoilla, sekä sidosryhmien välisiin suhteisiin, joita luonnehtivat kiistellyt käsitykset vesienhoidon ongelmista ja ratkaisuista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vesienhoito- ja kunnostustoimien sosio-poliittisia ulottuvuuksia tapaustutkimuksena Lounais-Suomen Eurajoen vesistön alueella poliittisen ekologian lähestymistapaa ja tutkimuskonsepteja hyödyntäen. Tutkimuksessa hyödynnetty hydrososiaalinen analyysi kohdistuu eri sidosryhmien käsityksiin vesienhoidosta tavoitellen kattavampaa ymmärrystä tapaustutkimuksen alueen tämänhetkisistä ristiriidoista ja yhteistyöstä. Tutkimusmenetelmät koostuivat katsauksesta julkiseen keskusteluun online-median alustoilla, ja puolistrukturoiduista haastatteluista eri sidosryhmien edustajien kanssa. Tutkimustulokset osoittavat, että ristiriitoja sidosryhmien välille muodostavat kiistanalaisimmat ongelmakohdat koskevat jokeen laskettuja teollisuus- ja yhdyskuntajätevesiä. Keskeiset vesienhoitokonfliktit johtuvat sidosryhmien kilpailevista näkemyksistä, erilaisista tiedoista (asiantuntijatieto vs. paikallinen tieto) ja niiden asemasta vesienhoidossa, sekä toimijoiden eriävästä asemasta ja kontrollista veteen joen ylä- ja alajuoksulla. Lisäksi hajanaiset näkemykset joen kunnostustoimista, epäluottamus sidosryhmien välillä ja polarisoitunut julkinen keskustelu haittaavat aktiivista sidosryhmien osallistumista ja konsensukseen perustuvaa päätöksentekoa. Tutkimus vetoaa paikallisen, kokemusperäisen tiedon sisällyttämistä vesienhoitoon liittyvään päätöksentekoon, kansalaisten osallistamista joen kunnostustoimien suunnitteluprosesseihin ja veden laatumääritelmiin liittyvien erilaisten näkemysten tunnustamista oikeudenmukaisen vesienhoidon ja konsensukseen perustuvan päätöksenteon takaamiseksi. Tutkimuksen tulokset edistävät keskustelua veden ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta, ja ovat sovellettavia tapauksissa, joissa vesienhoito on kiisteltyä sidosryhmien välillä, ja joissa monitahoisen hydrososiaalisen syklin ymmärtäminen voi johtaa kestävämpään vesienhoitoon. (Less)
Please use this url to cite or link to this publication:
http://lup.lub.lu.se/student-papers/record/8980129
- author
- Susi, Milla LU
- supervisor
- organization
- course
- MESM02 20191
- year
- 2019
- type
- H2 - Master's Degree (Two Years)
- subject
- keywords
- Hydrosocial cycle, Political ecology, Multi-stakeholder, Water management, Sustainability Science, Finland
- publication/series
- Master Thesis Series in Environmental Studies and Sustainability Science
- report number
- 2019:015
- language
- English
- id
- 8980129
- date added to LUP
- 2019-06-10 10:43:54
- date last changed
- 2019-06-10 10:43:54
@misc{8980129,
abstract = {{Water management tackles complexities within the interconnected social, political, economic and ecological systems across scales, while aiming to meet the needs of multiple stakeholders dependent on water. Many tensions and unsolved issues persist in water management regarding socio-political power structures, spatial scale, and relations between stakeholders who have different perceptions on problems and solutions in water management. This study explores the socio-political dimensions of water management and restoration efforts in the case study site of river Eurajoki in southwestern Finland through the lens of political ecology. A hydrosocial analysis is conducted focusing on stakeholder perceptions of water management to understand the current controversies and collaboration. For the purpose of this study, the online public debate regarding river Eurajoki was reviewed, and semi-structured interviews with different stakeholders around river Eurajoki were conducted. The findings indicate that the most contested problematic creating inter-stakeholder controversies concerns industrial and urban wastewater discharges into the river. The key water management conflicts arise from stakeholders’ competing perceptions and knowledges, divergent knowledge valuation in the water management, and uneven power relations in the spatial scale of upstream-downstream of the river. Moreover, scattered views of restoration efforts, distrust in other stakeholders’ integrity and polarised public debate hinder the process of active stakeholder participation and consensus decision-making. The study argues for comprehensive incorporation of situated knowledge in the decision-making over water management, inclusion of citizens in the planning processes of restoration efforts and acknowledgement of different definitions of what is considered “good” water quality, to improve the equity of and consensus-seeking over the water management and river restoration. Findings from this study contribute to the discussions of water-society interlinkages and are relevant in cases where water management is contested by many involved stakeholders, and where an increased understanding of the complex hydrosocial cycle can lead to more sustainable water management practices.}},
author = {{Susi, Milla}},
language = {{eng}},
note = {{Student Paper}},
series = {{Master Thesis Series in Environmental Studies and Sustainability Science}},
title = {{Searching for consensus: A study of hydrosocial relations in the water management of river Eurajoki in southwestern Finland}},
year = {{2019}},
}